Amerikkaan muuttaneita Väänäsiä

Luettelo Amerikkaan muuttaneista Väänäsistä

Väänäsiä Amerikkaan muuttaneista 1900-luvun vaihteessa

Kalevi Väänänen

Nykyään Suomeen toivotaan maahanmuuttajia töihin. Aiemmin suomalaisia lähti työn ja elannon puutteessa muualle. Ensimmäiset suomalaiset muuttivat Amerikkaan jo 1600-luvulla, ruotsalaisten ja norjalaisten naapureidensa mukana. 1870-luvulla alkoi Suomesta massamuutto ja sitä jatkui ensimmäiseen maailmansotaan asti. Puolet muuttajista oli pohjalaisia, mutta lähdettiin Väänästenkin asuinsijoilta ”kultaa vuolemaan”.

Mitä muuttoon tarvittiin?

Muuttajista on useita asiakirjalähteitä. Yksi niistä ovat passiluettelot.

Keisarillisen Majesteetin armollinen asetus 17.6.1862 määräsi, että Suomen suurruhtinaskunnassa aletaan noudattaa passiasetusta. Asetus määritteli ne toimintatavat, joilla Suomessa asuvat henkilöt voivat hakea pasiin ulkomaille suuntautuviin matkoihin.

Amerikkaan matkaa varten passia tuli hakea passia asuinlääninsä lääninhallitukselta. Passia haettiin yleensä viideksi vuodeksi, jolloin passin hinta oli 5 markkaa 32 penniä. Hinta sisälsi sotilas-, köyhäin- työhuone-, passin lunastus- sinetti- ja karttapaperimaksut.  1900-luvun aikana tavallisen työmiehen päiväpalkka oli noin 1 – 2 markkaa päivältä, joten jo passin lunastaminen vaati säästöjä tai  lainaa sukulaisilta tai tuttavilta. Paljon suurempi summa tietysti tarvittiin matkalippuihin.

Matkalippu Suomesta Amerikkaan voitiin ostaa vuodesta 1886 alkaen heti Suomessa. Laivalipun hinta yhdeltä henkilöltä oli noin 300 markkaa, joka nykyrahassa (2023) olisi noin 1600 euroa. Lisäksi oli maksettava matka laivan lähtösatamaan, eli useimmiten junamatka Hankoon.

Rautatieverkosto tuki lähtöä

Kohtuullinen matka lähtösatamaan oli yksi siirtolaisuuden edellytys ja vauhdittaja.

Suomen rataverkkojen rakentaminen ja niillä liikennöinti alkoi vuonna 1862, kun Helsinki – Hämeenlinnan rata otettiin käyttöön. Seuraavaksi, vuonna 1870 valmistui rata Riihimäen kautta Pietariin ja muutaman vuoden päästä Amerikan siirtolaisuudelle tärkeä rata Hyvinkää–Hanko. Oulu yhdistettiin pääkaupunkiin Pohjanmaan radalla 1884, Kuopio 1889, Joensuu 1894, Jyväskylä 1896 ja Kajaani 1904. Oulun radasta ei Väänäs-siirtolaisille ollut juuri iloa, sillä sen enempää passi- kuin Suomen Höyrylaiva oy:n rekisterit eivät tunne Väänäs-nimisiä muuttajia Pohjanmaalta vielä 1900-luvun alustakaan, muutamia ylikiiminkiläisiä lukuunottamatta.

VÄÄNÄSET  SIIRTOLAISINA  AMERIKKAAN  MUUTTANEISTA  PASSILUETTELON MUKAAN VUOSINA 1840 – 1905

Luettelossa näkyvät vain ne Väänäset, heidän puolisonsa ja lapset, joiden esivanhempien tiedot löytyvät  Väänästen sukuseuran arkistosta.

LAIVAMATKAT  SUOMESTA AMERIKKAAN

Varhaisempi joukkomuutto Amerikkaan alkoi Pohjois-Suomesta ja tuolloin, 1800-luvun keskivaiheilla laivamatka alkoi Ruotsista tai Norjasta. Kun sitten Suomen Höyrylaivat Oy aloitti vuonna 1892 säännöllisen laivaliikenteen Englantiin, tuli suomalaisten länteen suuntautuvien siirtolaisten lähtöpaikaksi Suomen eteläkärjen pieni satamakaupunki Hanko. Vuosina 1865–1930 Hangosta lähti Pohjois-Amerikkaan lähes 400 000 suomalaista, joista 320 000 Yhdysvaltoihin ja 80 000 Kanadaan. Heistä vain pieni osa oli Itä-Suomen kunnista.

Suurin osa siirtolaisiksi lähtevistä oli maaseudulla asuvia, noin 20-vuotiaita naimattomia naisia ja miehiä. Joukossa oli myös perheellisiä, jotka muuttivat paremman elämän toivossa. Pohjanmaalla olikin sanonta, että lähtijät menivät ”kultaa vuolemaan”.

JÄÄSKEN  KIRKONKYLÄSTÄ LÄNTEEN

Yksi esimerkki perheellisistä muuttajista olivat Aatami ja Emma Jääskestä, läntiseltä Karjalan kannakselta. Siellä, noin 17 km. etelään Imatralta, Vuoksen rannalla, oli syntynyt 10.4.1869 Adam Petterinpoika Väänänen. Muuttajia olivat Aatamin vanhemmatkin, isä Petter Aataminpoika Väänänen oli syntynyt Lapinlahdella (Pajujärvi 7) ja äiti Anna Kaisa Olavintytär Mönkkönen Maaningan Lappvetelässä. Heidät vihittiin Jääskessä, nuorten muuttomatka oli siis jo ollut kohtuullisen pitkä.

Työmies Adam Väänänen vihittiin Kaukolassa 4.10.1891 Emma Sofia Sakarintytär Korven (s. 22.10.1873) kanssa. Heille syntyi Halikossa (lähellä Saloa) 22.12.1892 Emil Johannes Väänänen. Kun perhe oli jo kertaalleen muuttanut, olisiko ajatuksiin tullut lähteä Amerikkaan asti ei niin kaukana sijaitsevasta Hangosta?  Perhe kuitenkin palasi Jääskeen, jossa syntyivät Petter Edvard, (s. 11.5.1896), Onni Valdemar (11.4.1899) ja Alma Alina (31.5.1900). Lasten syntymän jälkeen perheen puheissa varmasti käsiteltiin sitä, olisiko heillekin parhain vaihtoehto, että otetaan Amerikan passit ja muutetaan koko perheen voimin Hangosta lähtevällä laivalla.

Päätös tehtiin joulukuussa vuonna 1906. Adam Väänänen haki Viipurin lääninhallituksesta 12.12.1906 kolmen vuoden passit itselleen, vaimolleen ja neljälle lapselle, ilmoittaen samalla, että he lähtevät siirtolaisina Amerikkaan.

Perhe keräsi tärkeimmät matkatavarat, ja kun Jääsken asema oli vuonna 1892 valmistuneen Imatra-Antrea junaradan varrella, nousivat Adam ja Emmi Väänänen neljän pienen lapsensa kanssa joulukuun lopulla vuonna 1906 junaan, jolla matkustivat ensin Antrean asemalle ja siitä edelleen Viipurin kautta Hyvinkäälle. Hyvinkäällä vaihdettiin Hyvinkää – Hanko junaan. Rataosuus oli valmistunut vuonna 1873 ja juna oli täynnä Hangon satamaan matkalla olevia Amerikkaan lähteviä.

Hangossa 29.12.1906 perhe koki jännittävän hetken noustessaan S/S ASTRAEA-laivaan. Sen määränpää oli Englannin Cloucester.  Sieltä jatkettiin kohden Amerikkaa alkoi 3.1.1907 ja alus oli RMS CYMRIC. Muita paljon käytettyjä Englannin satamia olivat Southampton, Hull ja Liverpool.

SURULLINEN LOPPU

Amerikkaan muutto ei suinkaan aina ollut menestystarina. Jollain lailla saapuminen oli näille Aatami Väänäselle pettymys ja seuraus oli traaginen.

Pohjois-Suomi -lehti kertoi 25.4.1907:

Suomalainen hirttäytynyt Amerikassa

”Tänne sukulaisille tulleen tiedon mukaan on työm. Adam Wäänänen hirttäytynyt Amerikassa 4.4.1907. Vainaja oli parisen viikkoa sairastellut ja ollut viikon päivät tavallista harvapuheisempi. Veljensä tapasi hänet aamulla hirttäytyneenä kuistin tolppaan. Vainaja, joka oli iältään noin 36 vuoden vanha, oli syntynyt Jääsken pitäjässä ja jätti jälkeensä vaimon ja kuusi alaikäistä lasta Suomessa.” 

Olivatko vaimo ja lapset sittenkin jääneet kotiin? Todennäköisemmin pohjois-suomalaisten sukulaisten tiedot olivat vajavaiset. Lapsiakin olisi heidän mukaansa ollut kuusi.

Mainittu veli Pekko Väänänen (s. 5.11.1881 Jääski) oli siis myös muuttanut Amerikkaan, mutta hänestä ei löydy passi- tai matkustajatietoja. Siihen aikaan, sortokaudella, Suomesta myös paettiin, jos oli uhkana joutua Venäjän armeijaan. Tällöin tietysti käytettiin vääriä asiakirjoja tai muita konsteja, joista ei jäänyt oikeanlaisia jälkiä. Pekon vaimo Tilda Liisa Olkkonen (s. 18.1.1880 Tyrvää) sai passiluettelon mukaan 31.5.1907 passin Amerikkaan muuttoa varten.

Toivottavasti Pekosta ja Tildasta oli seuraa ja turvaa neljälle puoliorvolle ja heidän yksinhuoltajakseen jääneelle äidilleen.

… JA PAREMPI

Parista Amerikasta takaisin palanneesta Väänäsestä tuli kotimaassa vaikuttajahahmoja, yhdestä peräti keskeinen Väänästen sukuseuran perustamiselle. Hän, Ilmari Väänänen oli syntynyt 29.3.1891 Kehvon Haapalahdessa. Hän sai Amerikan passinsa 9.5.1911 Kuopion lääninhallitukselta. Passiin oli ammatiksi kirjoitettu ”Taloll.pka, konsuli, valt.tiet.tohtori”.

Ilmari todella väitteli aikanaan tohtoriksi ja myöhemmin hän palasi Yhdysvaltoihin konsuliksi, mutta vuonna 1911 sitä ei vielä tiedetty. – Taas näyte lähteiden ongelmallisuudesta!

Ilmari Väänäsestä on enemmän mm. Sukuseuran historiikissa (2007).

LAIVAKULJETUKSET  SUOMESTA  AMERIKKAAN

Oletko itse tai onko suvussasi Amerikassa syntyneitä Väänästen jälkeläisiä?  Sukuseura toivoo kertomuksia perheiden vaiheista. Siirtolais-sukulaisten etsinnässä auttavat jo mainitut, internetistä löytyvät rekisterit, joita ylläpitää Siirtolaisuusinstituutti Turussa.